perjantai 27. lokakuuta 2017

Treenipäiväkirjaa vk 42

 Ma 16.10. - Perus hallintatreenit

Tuttu treenikaveri ja ekstrahäiriönä kouluttajan oma koira, eli toisin sanoen vieras koira.

Treenin highlightit:

  • Tutun treenikoirakon ohitukset ovat jo "liian helppoja",  joten kouluttaja kaiveli autostaan nuoren rottweiler-narttunsa lisähaasteeksi.
  • Treenin aikana sain myös uuden ahaa-elämyksen. Kelmi alkoi haukkumaan "jännähaukkuaan" viereiseen metsään, haistoi siellä jotain epäilyttävää. Haukkumisesta huolimatta pysyin itse rauhallisena ja pystyin rauhoittamaan koiraa matalalla, rauhallisella äänellä ollen sen vierellä silittäen rauhoittavasti. Näin vaan äijä rauhoittui, hiljeni ja alkoi päästä takaisin kuulolle. Tämä oli oikeasti ensimmäinen kerta, kun tuossa tilanteessa koin saaneeni koiran rauhoittumaan omalla toiminnallani eikä niin, että koira rauhoittui vasta kun oli siihen valmis meikäläisen hermostuessa vieressä.
  • Lisäksi toki uusi ihana naishäiriö teki Kelmille tosi hyvää ja sain taas varmuutta siihen, että ainakin kun sen kanssa yksin kulkee, niin pystyn ainakin tietynlaisissa tilanteissa pitämään sen hallinnassa :) Eli tältä osin ehkä jännitys alkaisi jopa hävitä, jee!

Törkyhyvä treeni siis! Juuri tällaista onnistumisen (ja oman mielen hallitsemisen) tunteita tarvitsen tämän koiran kanssa! Tämän tyyppisten tilanteiden avulla saan ehkä hallinnan tuntua tuohon koiraan ja ehkä se jännityskin sieltä sitten alkaa joskus hälvenemään :)



Ke 18.10. - Sirun tarkistustreenit kotona

Porukat oli meillä käymässä, joten valjastin isän tekemään sirun tarkistusta Kelmille muutaman kerran.
Taitaa tuttujen ihmisten kanssa olla aivan liian helppoa touhua jätkylälle. Painoi vaan itseään voimakkaammin "sirun lukijaa" vasten, että "Kivat rapsuttelut, tätä lisää!" :D

To 19.10. - Luopumistreenit kotona

Samalla tyylillä kuin aiemminkin, eli Hildaa palkkana käyttäen pari toistoa. Kauheaa sennukoiran hyväksikäyttöä!

Muita treenejä ei tällä viikolla ollutkaan, perjantaina startattiin aikalailla suoraan töistä Siilinjärvelle lauantain luonnetestiä varten. Lokakuu on kyllä kaikkinensa ollut todella laiska treeni kuukausi. Tietty laatu korvaa määrän, ainakin tuo maanantain onnistuminen kompensoi muuten laiskaa viikkoa. Hihnakäyttäytymisen suhteen olen kylläkin pitänyt jo aika korkeaa rimaa tutuissa paikoissa ja alkaa tuntua paikoitellen siltä, että harjoittelusta olisi hyötyäkin. Uusissa hajuissa tuoksujen vetovoima on kyllä silti aikamoinen... eli ihmisten imoille sitä ois päästävä pikkuhiljaa. Koirat kyllä ovat nauttineet, kun ovat saaneet riehua pihalla vapaana taas enemmän.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti