torstai 16. marraskuuta 2017

Jumppaa jumppaa, jaksaa jaksaa

Hilda kävi kuukausi sitten fysioterapeutilla. Ajatuksena oli saada vähän ulkopuolisen  asiantuntijan mielipidettä rimppakintun kunnosta. Itse alan olla omaan seurailuuni aika kriittinen. Tarpeeksi pitkään kun tuijottaa ja etsii merkkejä särystä, alkaa epäillä omia havaintojaan.

Muikula sai taas kehuja kivasta luonteestaan, tuollainen pieni kultakimpale kun on. Lisäksi sain kiitosta, että tämän kuntoiseksi koiraksi liikkuvuudet ovat erittäin hyvät. Fysioterapeutti sanoi Hildan liikkuvan paremmin kuin moni paremmilla lonkilla varustettu koira eli ainakin siinä mielessä tilanteeseen sopii olla tyytyväinen. Kovin kummoisia kipupisteitä ei mistään löytynyt, oikean takajalan koukistamista hiukan jäkitti loppujoustossa vastaan, mutta tosiaan D/E lonkkaiseksi tosi hyvä!




Muikkis sai laseria kumpaankin lonkkaan ja oikean takajalan etureiteen, jossa oli hiukan kireyttä. Naikkonen antoi fyssarin käsitellä tosi kivasti, mitä nyt välillä ihan vain protestiksi yritti vängätä pöydältä pois. Kivusta ei selkeästikään ollut kyse, vaan ennemmin vaan puhtaasta protestoinnista paikallaan makoilusta. Asentotunto oli oikealla puolella hieman heikentynyt verrattaessa vasempaan ja vasemmalla taas koukistusrefleksi oli hiukan hitaampi. Lihasvoimaa puuttuu tosiaan takaosasta selkeästi ja saatiinkin hyvät jumppaohjeet, joiden avulla pitäisi voimaa tulla lisää. Meillä on ensi viikolla kontrolli, eli jumpan tehokkuudesta saadaan suora palaute, jos voimaa ei ole tullut lisää on hermotuksissa häikkää.

Oli aika tosi kivaa kuulla, että se työ ja raha, mitä Hildan kuntoutukseen on parin vuoden aikana mennyt ei ole ollut turhaa. Sanoi suoraan, että vaikka nyt on heikompi lihaskunto, niin lonkkien hyvä liikkuvuus kertoo kyllä siitä, että tukilihaksisto on ollut hyvässä kunnossa aiemmin. Nyt vain sormet ristiin, että jumppa auttaa ja saataisiin näin DM oireiluja hiukan suljettua pois.

Alla jumppaliikkeitä mitä olemme tehneet viimeisen kuukauden aikana
  • Peruutus 5-10 askelta peräkkäin rauhassa (Hildahan osaa peruuttaa käskystä, mutta ei rauhallisesti, vaan vauhti on aikamoinen)
  • Ylämäkijumppaa kävellen ja ravaten
  • Rinteessä siksakin, ympyrän ja kahdeksikon kulkemista hitaalla vauhdilla, jotta kehonhallinta kehittyy
  • Pehmeällä alustalla hitaasti kulkemista 1-2min kerrallaan ja sen jälkeen lepotauko.

Mielestäni Hildan takapään käyttö on hiukan vahvistunut, mutta katsotaan vielä fyssarin mielipide asiaan... voi olla että mamma tässä haaveilee olemattomia. Pidetään peukut ja pottuvarpaat pystyssä, että muutos olisi todellinen!


torstai 2. marraskuuta 2017

Luonnetestin video

Tässä linkki kasvattajan kuvaamaan ja leikkaamaan luonnetestivideoon.

Itse suorituksesta ei minulle kauheasti jäänyt mielikuvia, sillä keskityin jännityksen hallintaan ja siihen, ettei se vaikeuttaisi Kelmin selviytymistä testistä.

Alkuhaastattelun aikana jännitin tosi paljon, mutta toinen tuomareista sai minut hyvin rentoutumaan, joko tahallisesti tai tahattomasti, pahimman ahdistuksen mentyä ohitse sain hallittua hengitystäni paremmin (eli muistin hengittää!) ja mielentilaani mantralla. Hoin siis koko testin ajan mielessäni "Hartiat alas". Olen huomannut, että minulla jännitys menee ensimmäisenä hartioihin ja pikkuhiljaa jännityksen pahentuessa jäykistyy koko kroppa. Ajattelin siis testialueelle mennessä testata auttaako mantran hokeminen ja ainakin tässä tapauksessa se auttoi! Oikeassa koetilanteessa vähän vielä epäilen tämän toimivuutta, koska silloin minun pitäisi mantran lisäksi pystyä antamaan koiralle käskyt ja toimimaan itse tietyn kaavan mukaan. Tässähän tämä oli helppoa; olet hiljaa, tuijottelet horisonttiin, teet mitä tuomari käskee ja hoet itsellesi "Hartiatalashartiatalashartiatalas...".

Palautteen annon aikana minulla oli täysi työ pitää itseni kasassa, sillä jännitys purkautuu minulla itkuna. Ymmärrettävästi en halunnut purskahtaa itkuun kesken palautteen annon varsinkin kun olin todella tyytyväinen kelminaattoriin. Tuomarin antama palaute olikin paria kommenttia vaille mennyt multa  ohi. Testin katsominen videolta oli muutenkin tärkeää päästäkseni kartalle miten testi oikeasti meni. Ja kyllä se vaan on pakko olla ylpeä tuosta jätkändeeruksesta, vaikka vähän jäi hampaankoloon palautteenannosta se, että heebo kävi Juhon jalkoihin makoilemaan eikä mun... mutta pikkuhiljaa siitäkin pettymyksestä toivottavasti selvitään ;)

Tunnistan Kelmin videosta, vaikka muutama ylläri sen reaktioista tulikin. Tuomarin antama palaute kuvastaa tätä jätkää kyllä äärimmäisen hyvin! Mun pieni kakara <3